Antamisen välineet

March 4, 2007

Antamisen ensimmäinen väline on TIETO.

Antamisen toinen väline on VIIHDE.

Antamisen kolmas väline on YHTEISÖLLISYYS.

Antamisen neljäs väline on OMAT TYÖKALUT.

Advertisements

4 Responses to “Antamisen välineet”

  1. PerttuT Says:

    Ihanteellista on myös jos vastaanottaja pystyy jakamaan tai antamaan lahjan edelleen.

    Internetin tekee “antamisympäristönä” houkuttelevaksi se, että 1) digitaalisessa muodossa oleva tuote on hyvin edullista jaella ja 2) internet on verkko, jossa kaikki voivat osallistua. Täten lahjan antajan kannalta ei ole pelkästään merkityksellistä lahjan saajien määrä, vaan myös näiden laatu. Jos lahjalla voi tehdä jotain, tai sillä voi luoda oman verkon, niin joidenkin lahjojen tuottama hyöty voi olla moninkertainen.

  2. Miikka Says:

    Internet tarjoaa jakeluverkon, jossa määrä ei nosta kustannuksia. Periaatteessa siis sillä ei ole väliä, kuinka paljon “huonoja” eli kaupallisesti kannattamattomia lahjan saajia on, vaan sillä, kuinka paljon on kaupallisesti arvokkaita asiakkaita. Ihmiset, jotka vain käyttävät yrityksen lahjoittamaa tuotetta, eivät rasita yritystä, mikäli lahjan monistaminen on ilmaista.

    Tarkoitatko, että lahjan ympärille rakentuva yhteisö rikastaa lahjan saajista asiakkaita? Eli ihminen, joka alunperin ottaa vain tuotteen ilmaisen osan, yhteisöllisyyden kautta haluaa lopulta myös asiakkaaksi?

  3. PerttuT Says:

    Täytyy sanoa, että en yhteisöllisyyden tuomia hyötyjä aivan ymmärrä. Ne vaihtelevat niin paljon. Mutta ymmärrän kyllä, että jos asiakas pystyy nostamaan statustaan, auttamaan lähimmäisiään tai saamaan uusia ystäviä, niin palvelu on todennäköisesti paljon arvokkaampi kuin tarjotessaan pelkkää henkilökohtaista hyötyä. Minä kuitenkin ajattelen niin, että noita asioita voidaan saavuttaa ilman että luodaan palvelun ympärille jotain kollektiivista yhteisöllisyyttä. Minkälaisia palveluita ajattelet?

    Yhteisöllisyyden rakentaminen on minusta valtavan vaikea alue, johon ei kaikkien edes pitäisi pyrkiä. Verkostovaikutuksen hyödyntäminen liiketoiminnassa edellyttää aina kriittisen massan saavuttamista ja se on hyvin vaikeata saavuttaa, saatika ylläpitää.

    Minulla on sellainen käsitys (aika mutu), että ne ketkä maksavat tuotteista verkossa eivät välttämättä ole niitä, jotka tuovat markkinoinnillista hyötyä yrityksille. Lisäksi toiset hakevat sitä yksilötason hyötyä, kun taas toiset hakevat enemmän yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyttä hakeville asiakkaille taas kannattaa antaa palasia tuotteesta ilmaiseksi, koska näiden käyttäjien toiminnalla voidaan saada huomattava määrä maksavia asiakkaita sitten taas.

    Perinteisesti kai on ajateltu, että firmalla on selkeästi kannattavat asiakkaat (20%) ja sitten ne muut (80%) jotka lähinnä tuottavat kustannuksia. Itse olen sitä mieltä, että netissä tämä jako menee uusiksi. Aktiiviset ja osallistuvat asiakkaat ovat harvoin niitä kannattavia asiakkaita, mutta sitäkin useammin ovat niitä, jotka tuottavat välillistä hyötyä eniten.

  4. Miikka Says:

    Yhteisöllisyys on hyvin tärkeää, jos ajatellaan antamista markkinoinnin välineenä.

    Jääkiekko-otteluista lasketaan sekunnit, jolloin kunkin yrityksen logo näkyy kuvassa.

    On teoriassa hyvin arvokasta, mikäli potentiaaliset asiakkaat saadaan viihtymään yrityksen brandin läheisyydessä.

    Esimerkiksi kirjakaupan järjestämässä lukupiirissä tai kameravalmistajan kuvakilpailussa yhteisöllisyydellä ihmiset saadaan viihtymään pidempään.


Comments are closed.

%d bloggers like this: