Esimerkkejä

March 7, 2007

Useille yrityksille antaminen on markkinointikeino. Joillekin se on jo osa strategiaa. Useille yrityksille antaminen on muodostunut strategiaksi vahingossa.

Kerätään luettelo yrityksistä, jotka soveltavat antamisstrategiaa:

Google
Google jos kuka hallitsee Antamisstrategian. Kaikki mitä Google tekee on tavalliselle käyttäjälle ilmaista. Ja mainostajallekin google on usein hyvin edullista. Lisäksi google täyttää tärkeitä halujamme: Se antaa meille hallinnan tunteen, sekä mahdollisuuden kokea itsemme yksilöksi.
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin Googlen antamisstrategia syntyi vahingossa. Haluttiin kyllä rakentaa ihmisille ilmainen hakukone, mutta sen ansaintalogiikka ei ollut aluksi selvillä.

Skype
Lähtökohta oli ottaa toimiala haltuun netin ylivoimalla ja ajaa vanhat pelurit ahtaalle. Tämän kulmakivi oli ilmaisuus kuluttajalle. Ansaintalogiikka seuraa markkinajohtajaa.

Igglo
Igglo on käyttänyt antamisstrategiaa markkinoinnissaan. He antoivat ihmisille mahdollisuuden hallita omaa elämäänsä ja mahdollisuuden saada hiljaisilla ilmoituksilla ihailua.

www.conversionchronicles.com
(Kalle Heinonen osaa kertoa tästä tarkemmin)

37signals

Heidän kaikista tuotteista on olemassa ilmaiset versiot, jotka ovat varsin riittäviä monille ei-niin-tehokäyttäjille. Ilmaisissa versioissa on näkyvissä firman nimi ja muistutetaan aina välillä siitä, että maksullisilla versioilla saa enemmän ominaisuuksia ja hyötyä irti. Ilmaisia versioita ei siis rahoiteta mainostamalla muiden tuotteita. Antaminen perustuu strategiaan saada enemmän käyttäjiä omille tuotteille ja näkyvyyttä tuotteiden maksullisille palveluvaihtoehdoille.

Strategia on hyvin tyypillinen web-applikaatioille ja muutenkin ohjelmistoteollisuudelle joka siirtyy yhä enemmän tarjoamaan ohjelmistotuotteita palveluina. 37signals kuitenkin nousee esiin ilmaisten tuotteidensa laajan käyttäjäkunnan ja toimintansa kannattavuuden johdosta. Sijoittajaksi firmaan on myöhemmin tullut mm. Amazonin perustaja Jeff Bezos. 37signalsin viimeisin kirja on myös julkaistu ilmaiseksi verkossa ja muutenkin heillä antaminen on keskeinen osa liiketoimintastrategiaa, jonka ansaintalogiikka perustuu palveluna tarjottaviin web-pohjaisiin tuotteisiin ja työkaluihin. Antaminen luo markkinoinnillista näkyvyyttä, mutta tarjoaa myös melkoisen kultamunan tuotekehitykselle ja luo näin melko pysyvän kilpailuedun, koska uusia ideoita ei tarvitse kopioida kilpailijoilta.

lisää…

Advertisements

6 Responses to “Esimerkkejä”

  1. PerttuT Says:

    Ehdottomasti 37signals (www.37signals.com), jonka tuotteista kaikista on olemassa ilmaiset versiot, jotka ovat varsin riittäviä monille ei-niin-tehokäyttäjille. Ilmaisissa versioissa on näkyvissä firman nimi ja muistutetaan aina välillä siitä, että maksullisilla versioilla saa enemmän ominaisuuksia ja hyötyä irti. Ilmaisia versioita ei siis rahoiteta mainostamalla muiden tuotteita. Antaminen perustuu strategiaan saada enemmän käyttäjiä omille tuotteille ja näkyvyyttä tuotteiden maksullisille palveluvaihtoehdoille.

    Strategia on hyvin tyypillinen web-applikaatioille ja muutenkin ohjelmistoteollisuudelle joka siirtyy yhä enemmän tarjoamaan ohjelmistotuotteita palveluina. 37signals kuitenkin nousee esiin ilmaisten tuotteidensa laajan käyttäjäkunnan ja toimintansa kannattavuuden johdosta. Sijoittajaksi firmaan on myöhemmin tullut mm. Amazonin perustaja Jeff Bezos. 37signalsin viimeisin kirja on myös julkaistu ilmaiseksi verkossa ja muutenkin heillä antaminen on keskeinen osa liiketoimintastrategiaa, jonka ansaintalogiikka perustuu palveluna tarjottaviin web-pohjaisiin tuotteisiin ja työkaluihin. Antaminen luo markkinoinnillista näkyvyyttä, mutta tarjoaa myös melkoisen kultamunan tuotekehitykselle ja luo näin melko pysyvän kilpailuedun, koska uusia ideoita ei tarvitse kopioida kilpailijoilta.

  2. PerttuT Says:

    Olen yrittänyt miettiä, että mitkä liiketoimintamallit perustuvat antamiseen ihan brick ja mortar -ympäristössä. Minusta monien ravintoloiden ja baarien liiketoimintamalli on aika lailla linjassa antamisstrategian kanssa. Samoin jotkut kahvilat ovat minusta antamistrategiassa aika pitkällä.

    Printtereitä voisi myös periaatteessa jaella ilmaiseksi mielestäni, koska bisnes on kuitenkin niissä täyttökaseteissa. Luulisi, että kännyköitäkin jaellaan jossakin about ilmaiseksi kohta kun operaattoreille bisnes on puhumisessa ja palveluissa, ei päätelaitteissa.

    Ilmaisjakelulehdet ovat tietysti yksi, mutta koska craigslist ja Google tekevät niiden bisneksen niin paljon paremmin, niin en usko niille oikein tulevaisuutta.

    Myös monet kutsuvierastilaisuudet, messut yms perustuvat siihen, että kulut laskutetaan joltain muulta taholta. Onko se sitten antamisstrategiaa?

  3. Miikka Says:

    Joo. Täytyy miettiä antamisen perusteita vielä tarkemmin. Antaminen ei tarkoita vain kaikkea ilmaista. Ainakaan strategiatasolla.

    Olen miettinyt autovalmistajaa esimerkkinä.

    Mitä sellaista esimerkiksi Volkswagenilla on, minkä se voisi antaa asiakkailleen tai potentiaalisille asiakkailleen?

    Sen pitäisi olla mielellään jotain, joka on jo olemassa, tai jonka jalostamiseen ei menisi paljoa rahaa.

    Merkkihuollossa koneeseen tökätään tietokone, joka imaiseen autosta vaikka minkälaista tietoa. Voisiko tätä tietoa jalostaa ja antaa takaisin kuljettajalle?

    Voisiko tästä tiedosta saada kuljettajalle hänen omasta ajokäyttäytymisestään mielenkiintoista tietoa? Voisiko tämän tiedon avulla opetella ajamaan taloudellisemmin?

    Voisiko Volkswagen antaa asiakkaalleen mahdollisuuden kehittyä kuljettajana?

    Minusta se olisi hyvää nykyresurssien hyödyntämistä ja antamista.

  4. PerttuT Says:

    Monilla isoilla teollisuuden aloilla olisi ehdottomasti paljon arvokasta tietoa käytössään tai potentiaalisesti ainakin saatavilla. Ja nimenomaan tietoa josta on itselle kovin rajallinen hyöty, mutta asiakkaille tieto voisi olla hyvinkin arvokasta. Tiedon jakamisesta esim Googlen Analytics on kovin tyylikäs esimerkki. Jakamalla tiedon asiakkaiden kanssa Google myös ehkäisee hyvin tyylikkäästi kuluttajien vastalauseet siitä, että heidän tietojaan käytetään hyväksi. Esimerkiksi joku bonus/plussa-korttijärjestelmä voisi varmasti hyvin tehokkaasti tehdä saman asian. Jakamalla kuluttajille louhittua ja segmentoitua tietoa heidän kulutustottumuksistaan voisi korttien käyttö kasvaa olennaisesti. Kuten sen määrittelet, niin tieto tuottaa hallinnan tunnetta. Miksi tätä hallintaa ei anneta meille enemmän?

    Teoreettisesti olisi muuten mielenkiintoinen ajatus saada esimerkiksi jonkun kaupan asiakastietojärjestelmän keräämä data omaan käyttöön vaikka sitten julkaistavaksi jonkun widgetin avulla omalla myspace-sivulla… Kyllä kai sitä ihmiset hassumpiakin asioita julkaisevat itsestään.

    Autoteollisuudella olisi varmasti myös paljon hyödynnettävää. Ylipäätään datan kerääminen ja sen jalostaminen eteenpäin on hyvin kustannustehokas tapa rakentaa asiakasuskollisuutta ja vahventaa luottamusta, mielestäni. Esittämäsi esimerkkiajatus Volkkarin nokkelasta ajotietokoneesta olisi todellakin vietävissä paljon pidemmällekin, eli esimerkiksi sisäänrakennetuksi opetusohjelmaksi joka käyttää keräämäänsä dataa hyväksi ja opettaa kuljettajaa vaikka ajamaan säästeliäämmin mutkissa välttääkseen renkaiden kulumista.

    Olennaistahan ei ole se, että otammeko opiksemme, vaan että saamme siihen mahdollisuuden :)

  5. JM Says:

    Noudattaako suomalainen korkeakoulujärjestelmä sitten antamisstrategiaa?

  6. Miikka Says:

    Jokainen korkeakoulu tuottaa hyvin paljon tietoa, jonka jäsentely ja tarjoilu varmasti kasvattaa korkeakoulun tunnettuutta ja lisää arvostusta.

    Minä en tunne korkeakoulumaailmaa niin hyvin, että osaisin sanoa, ottavatko laitokset synnyttämästään tiedosta kaiken mainehyödyn irti.


Comments are closed.

%d bloggers like this: