Täydelliseen läpinäkyvyyteen

April 21, 2007

Läpinäkyvyys on ollut yrityksissä itsestäänselvyys jo vuosia. Tieto laskutuksen perusteista, tuotantoprosesseista, kumppanuuksista ja muista yritysten sisäisistä asioista on jaettu asiakkaille ja muille sidosryhmille. Tähän asti yritykset ovat itse pyrkineet päättämään mitä asioita ne tuovat näkyviin ja mitä eivät.

Nykyinen läpinäkyvyys on sakeaa kuin maitolasi tulevaisuuden vaatimusten rinnalla.

Osittainen läpinäkyvyys on hyvin vaikeasti hallittavissa. Tieto valuu aina yrityksestä ulos ja seurauksia on mahdoton ennakoida tai ohjata. Ihmiset vaihtavat työpaikkaa, baaritiskeillä huhutaan ja työntekijät kaikilla tasoilla bloggaavat. Huhuja ja internettiä ei voi hallita. Jos yrityksellä on jotain salattavaa, se paljastuu ennemmin tai myöhemmin.

Siksi on uskallettava entistäkin pidemmälle. Yritysten on annettava itsestään kaikki tieto kaikille. Yritysten on pyrittävä täydelliseen läpinäkyvyyteen.

Clive Thompson kirjoitti Wired -lehdessä äärimmäisestä läpinäkyvyydestä:

“Transparency is a judo move. Your customers are going to poke around in your business anyway, and your workers are going to blab about internal info – so why not make it work for you by turning everyone into a partner in the process and inviting them to do so?

Ja täydellinen avoimuus on myös hyvää liiketoimintaa:

“…once people are interested in you, they’re interested in helping you out – by offering ideas, critiques, and extra brain cycles. Customers become working partners.”

Täydellisen läpinäkyvyyden hyödyt:

Näkyvyys:
Yritys, joka pyrkii täydelliseen läpinäkyvyyteen, esimerkiksi ohjeistamalla työntekijänsä bloggaamaan, saa enemmän nettinäkyvyyttä, linkityksiä ja hakukoneosumia kuin sen kilpailijat.

Huhujen minimoiminen:
Jos yritys kertoo omista ongelmistaan avoimesti, asiat eivät tapahdu sen selän takana, vaan sen näköpiirissä.

Virheiden korjaus nopeutuu:
Omien epäonnistumisten paljastaminen saa oman organisaation korjaamaan ongelman nopeammin ulkoisen paineen alla.

Työpaikkamielikuva:
99 prosenttia yrityksessä syntyvistä ideoista ei koskaan toteudu. Ne kannattaa antaa muille kokeiltaviksi. Muille annetut ideat luovat yrityksestä innovatiivisemman kuvan kuin itse toteutetut ideat.

Luottamus:
Täydellisen avoimuuden ansiosta asiakkaan ei tarvitse kuvitella yrityksen tarkoitusperiä tai luurankoja. Hän tietää ne.

Yrityksen inhimillisyys:
Mitä enemmän asiakkaat, kumppanit ja omistajat tietävät yrityksestä, sitä voimakkaammin he sitoutuvat yritykseen. Ja mitä avoimemmin yritys toimii, sitä enemmän siihen luotetaan. Me kaikki luotamme aitouteen ja rehellisyyteen.

Täydellinen läpinäkyvyys ei koske vain yrityksiä. Kyse on isommasta muuutoksesta.

“Some of this isn’t even about business; it’s a cultural shift, a redrawing of the lines between what’s private and what’s public. A generation has grown up blogging, posting a daily phonecam picture on Flickr and listing its geographic position in real time on Dodgeball and Google Maps. For them, authenticity comes from online exposure. It’s hard to trust anyone who doesn’t list their dreams and fears on Facebook.”

Siirtyminen täydelliseen läpinäkyvyyteen ei ole helppoa, mutta uskon, että siitä syntyvät hyödyt ovat haittoja suuremmat. Ja monen vanhakantaisen yrityksen kauhuksi uskon, että tämä kehitys on myös väistämätöntä.

Advertisements

2 Responses to “Täydelliseen läpinäkyvyyteen”

  1. PerttuT Says:

    Siirtyminen läpinäkyvyyteen on kai mahdollista tehdä asteittain ja käytännössä varmaan niin tapahtuukin. Judo-liike on kuitenkin minusta aivan loistava termi kuvaamaan sitä. Siirtyminen läpinäkyvyyteen ei ole “asteittainen parannus entiseen” vaan se on kokonaan toisenlainen suhtautuminen omaan liiketoimintaan, elämään ja elämän eri osa-alueiden elinkaareen. Todennäköisesti muutos johtaa myös siihen, että perinteikkäät yritykset saavat suurimmat hyödyt – jos ymmärtävät hyödyntää tilanteen. Sama pätee niihin firmoihin, jotka ovat työntekijöidensä näkökulmasta aidosti arvokkaita.

    Toisaalta kyse on viestintäkilpailusta, jossa erityisosaamisella on aika paljon sijaa. Verkkoviestinnän hallinta ei ole monien firmojen ydinosaamista – yksilöistä puhumattakaan.

    Itse asiassa rekrytoinnissa tämä ilmiö näkyy mielestäni hyvin voimakkaasti. It-alalla pidetään jo kai vähän omituisena jos googlettamalla nimeä ei löydy mitään forum-postauksia, blogikirjoittelua tjms. Nimimerkkiä suositellaan laitettavaksi CV:hen, jotta työnantaja voi googlettaa nimimerkillä. Graafisella alalla julkinen portfolio netissä on itsestäänselvyys – kohta myös muilla aloilla.

    Ainakin se on minusta selvää, että ne yksilöt, jotka valitaan nykyaikaisen avoimen, prosessin läpi, odottavat myös työnantajiltaan vastaavaa avoimuuden kulttuuria. Mielestäni se on jo aika vahva todiste siitä, että muutos tulee koskettamaan yhä laajempaa joukkoa yrityksiä.


Comments are closed.

%d bloggers like this: