Kaikki bitit muuttuvat maksuttomiksi

January 22, 2008

Electronic Artsin tuleva Battlefield Heroes -peli tulee olemaan käyttäjille maksuton, mainosrahoitteinen peli. Uskon, että tämä on kaikkien suurten pelitalojen suunta tulevaisuudessa.

Tämän uutisen rohkaisemana väitän, että kaikki seuraavat asiat muuttuvat käyttäjälle maksuttomiksi. Maksuttomuudella en tarkoita ilmaisuutta, vaan sitä että kuluttaja pääsee käyttämään tuotetta tai palvelua maksamatta siitä rahaa.

Uutiset
Sähköiset kirjat
Musiikki
Pelit
Ohjelmistot

Kartat

Sähköinen kommunikointi

Televisio-ohjelmat

Elokuvat

Suuri osa näistä onkin jo maksuttomia. Ja kaikkia näitä yhdistää edullinen sähköinen jakelukanava. Eli väittämäni onkin: Kaikki, mikä voidaan jaella suurille käyttäjämassoille netin yli, muuttuu maksuttomaksi.

Advertisements

7 Responses to “Kaikki bitit muuttuvat maksuttomiksi”


  1. Yhteinen nimittäjä edellämainituissa taitaa olla sisältö. Seuraavaksi sitten odotamme että ihan “oikeatkin” asiat muuttuvat maksuttomiksi.

    Hyvänä esimerkkinä vaikkapa Tadacopy joka tarjoaa maksutonta kopiointia opiskelijoille. Homma rahoitetaan paperin kääntöpuolella olevilla mainoksilla.

    http://www.springwise.com/marketing_advertising/free_photocopies_for_students/


  2. Mainosrahoitteisuus tökkii teorian tasolla kovasti.

    Homma ei voi toimia niin, että autoilu on maksutonta, jos kyljessä on muromainos ja murotkin ovat maksuttomia, jos paketin kyljessä on automainos.


  3. Siinä tapauksessa joudun haastamaan sen verran että kysyn mistä sitten alkuperäisessä kirjoituksessa mainittujen esimerkkien rahoitus tulee? Osa varmaan on itsessään mainoksia (esim. musiikki on artistin keikan mainos) mutta entäs muut?


  4. Internetiä on kautta sen historian pidetty ilmaisena, ja tähän on liitetty myös sen sisällön maksuttomuus. En kuitenkaan usko, että netti ja sen sisältö voi kehittyä maksuttomuuden pohjalta.

    Päin vastoin kuin Miikka Leinonen väittää, arvioin verkkosisällön muuttuvan yhä enemmän maksulliseksi. Esimerkiksi lehtien sisällöt: ensi maanantaina Kauppalehti uudistaa verkkosivujaan tähdäten asteittain irti paperista ja pitää osan sisällöstä maksullisena. Uutiset kyllä tarjoillaan ilmaiseksi, mutta kukapa nykyisten lehtien uutismateriaalia muutenkaan arvostaisi. Jos jokin lehti tuottaisi uutisia ammattitaitoisesti, lukijat kyllä maksaisivat niistä.

    Miksi ihmeessä ammattitaitoinen toimittaja, kirjailija, muusikko, ohjelmoija tai näyttelijä suostuisi siihen, ettei saa kohtuullista korvausta työstään? He eivät asu ilmaiseksi eikä jääkaappi täyty itsestään. Pitäisikö heidän ryhtyä tekemään hanttikeikkoja pysyäkseen elossa?

    Sisältötuottteiden laatu heikkenee, jos kuluttaja ei maksa niistä asianmukaista hintaa. Tämä on jo nähty ilmaisjakelulehdissä.

    Jos nettisisältöä ei arvosteta niin paljon, että kuluttajat haluaisivat siitä maksaa, miksi sitten vaatteista, ruokatarvikkeista, asunnoista ja autoistakaan pitäisi maksaa. Eikö olisi hienoa, kun maksuttoman takkisi selkämyksessä olisi iso värikäs mainos: “Osta Mönttisen leipää”? Vai haluaisitko sittenkin olla vain itsesi näköinen ja maksaa tästä ylellisyydestä?

    Jos mainosrahoitteisuus menee läpi kaiken siten, että tuotteet ovat ilmaisia, pian myös näiden ilmaisten tuotteiden mainoksilla rahoitetaan muita ilmaisia tuotteita. Saattaa joskus käydä niin, että ilmainen tuote mainostaa itseään: “Ota minut ilmaiseksi”.


  5. Ilmaisuus ja maksuttomuus eivät ole synonyymeja.

    Suuri osa netin sisällöstä on maksutonta.
    Mutta ei ilmaista.

    Maksuttomuus tarkoittaa sitä, että tuotteen käyttäjä ei maksa itse tuotteen käytöstä.
    Ilmaisuus taas tarkoittaa sitä, että tuotteen käyttäjälle ei koidu sen käytöstä suoria tai epäsuoria kustannuksia.

    Eli käyttäjä voi saada palvelun maksutta, mutta hän kustantaa sen kiertoteitse, esimerkiksi mainontaa katselemalla. Tällöin palvelu on maksuton, muttei ilmainen.

    Maksuttomia lounaita on, ilmaisia ei.


  6. Esimerkkejä Hannulle:
    (Näissä tuskin mitään uutuutta, mutta kirjaan kuitenkin). Muitakin vaihtoehtoja tietenkin löytyy.

    Uutiset: Mainonta, maksulliset lisäpalvelut.

    Sähköiset kirjat: AdWords.

    Musiikki: Muuttuu muiden tuotteiden sisäänveto- ja markkinointimateriaaliksi.

    Pelit: Syvä yhteistyö yritysten kanssa, esim. autopelit.

    Ohjelmistot: Maksulliset lisäpalvelut, esim. 37signals.

    Kartat: Paikkatietoon perustuva mainonta.

    Sähköinen kommunikointi: Esim. Skype.

    Televisio-ohjelmat: Mainonta, esim. Joost.

  7. Antti Says:

    Hinta voi olla jotain muutakin kuin rahaa. Se on luontevaa, koska kaiken mainitun sisällön arvokin on käyttäjälle käytännössä jotain muuta kuin rahaa.

    Mainittu sisältö toimii välineenä tunnetason suhteen luomiseen, se saa reagoimaan, kokemaan. Mahdollistaa läsnäolon. Sisällöllä luodaan liikettä.


Comments are closed.

%d bloggers like this: